{"id":721,"date":"2025-03-24T19:05:28","date_gmt":"2025-03-24T17:05:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=721"},"modified":"2025-03-24T19:05:28","modified_gmt":"2025-03-24T17:05:28","slug":"sukunimen-kaytto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/sukunimen-kaytto\/","title":{"rendered":"Sukunimen k\u00e4ytt\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

Suomessa<\/strong> sukunimik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 vaihteli alueittain. It\u00e4-Suomessa<\/strong> k\u00e4ytettiin erillisi\u00e4 sukunimi\u00e4 mahdollisesti jo 1200-luvulla, kun taas L\u00e4nsi-Suomessa<\/strong> k\u00e4ytettiin pitk\u00e4\u00e4n is\u00e4nnimi\u00e4 (esim. Juho Heikinpoika). Pakolliseksi sukunimen<\/strong> k\u00e4ytt\u00f6 tuli Suomessa<\/strong> vasta vuonna 1920 s\u00e4\u00e4detyn sukunimilain my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4suomalaiset sukunimet: <\/strong>Savilahden tienoilla nykyisen Mikkelin seudulla syntyi jo keskiajalla vahva sukunimij\u00e4rjestelm\u00e4. Nimist\u00f6ntutkija Sirkka Paikkalan mukaan se oli mahdollisesti maailman ensimm\u00e4inen rahvaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut sukunimij\u00e4rjestelm\u00e4. Se s\u00e4ilyi l\u00e4hes koko Savossa ja Karjalassa l\u00e4pi Ruotsin vallan ajan sek\u00e4 suuriruhtinaskunta-ajan. Jo ensimm\u00e4isiss\u00e4 kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 1300- ja 1400-luvuilta it\u00e4suomalaisilla esiintyy sukunimi\u00e4 ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista l\u00e4htien. Yleens\u00e4 saman vanhan it\u00e4suomalaisen sukunimen nimen pohja on yhten\u00e4inen ja sen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Periytyvyys on ilmeisesti ollut it\u00e4suomalaiselle, toisin kuin l\u00e4nsisuomalaiselle, nimij\u00e4rjestelm\u00e4lle jo syntyper\u00e4inen piirre.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ntisess\u00e4 Suomessa<\/strong> ihmiset tunnettiin ennen sukunimi\u00e4 etunimen lis\u00e4ksi patronyymilla, kuten esimerkiksi Juho Juhonpoika<\/em> tai Maria Juhontyt\u00e4r<\/em>. Is\u00e4nnimi\u00e4 k\u00e4ytettiin kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 virallisissa yhteyksiss\u00e4 eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n arkik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, eik\u00e4 Suomessa is\u00e4nnimist\u00e4 ole juuri tullut sukunimi\u00e4. Kirjoihin nimet merkittiin ruotsalaisessa asussa, esim. Johan Johansson, vaikka rahvaan suomenkielisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 nimi kuuluikin Juho Juhonpoika. Poikkeuksena olivat aviottomat lapset. Heist\u00e4 k\u00e4ytettiin patronyymin asemesta matronyymia, esimerkiksi Juho Marianpoika. Patronyymin ja matronyymin lis\u00e4ksi saatettiin merkit\u00e4 asumuksen nimi.<\/p>\n\n\n\n

Sukunimik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 avioliitossa<\/strong> on muuttunut aikojen kuluessa. Perinteinen tapa oli, ett\u00e4 vaimo s\u00e4ilytti avioliitossa oman sukunimens\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 alkoi murtua 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Vuoden 1929 avioliittolaki s\u00e4\u00e4ti, ett\u00e4 vaimon oli otettava miehens\u00e4 sukunimi tai yhdistelm\u00e4nimi. Omissa tutkimuksissani k\u00e4yt\u00e4n ennen 1900 el\u00e4neist\u00e4 vaimojen syntym\u00e4sukunimi\u00e4, jotka periytyiv\u00e4t is\u00e4lt\u00e4. Tai siin\u00e4 tapauksessa \u00e4itien sukunime\u00e4, kun lapsi on avioliiton ulkopuolinen. Niiden vaimojen osalta, jotka ovat naimisissa vuoden 1900 j\u00e4lkeen, k\u00e4yt\u00e4n molempien sukunime\u00e4, tytt\u00f6nime\u00e4 sek\u00e4 miehen sukunime\u00e4 ja tietysti uusimpien sukunimilakien mukaisesti vaimon valitsemaa sukunime\u00e4 miehen sukunimen sijaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Sukunimilaki 1920 (https:\/\/www.genealogia.fi\/nimet\/nimi0328s.htm<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten sukunimien syntyvaiheista (https:\/\/www.genealogia.fi\/nimet\/nimi36rs.htm<\/a>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa sukunimik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 vaihteli alueittain. It\u00e4-Suomessa k\u00e4ytettiin erillisi\u00e4 sukunimi\u00e4 mahdollisesti jo 1200-luvulla, kun taas L\u00e4nsi-Suomessa k\u00e4ytettiin pitk\u00e4\u00e4n is\u00e4nnimi\u00e4 (esim. Juho Heikinpoika). Pakolliseksi sukunimen k\u00e4ytt\u00f6 tuli Suomessa vasta vuonna 1920 s\u00e4\u00e4detyn sukunimilain my\u00f6t\u00e4. It\u00e4suomalaiset sukunimet: Savilahden tienoilla nykyisen Mikkelin seudulla syntyi jo keskiajalla vahva sukunimij\u00e4rjestelm\u00e4. Nimist\u00f6ntutkija Sirkka Paikkalan mukaan se oli mahdollisesti maailman ensimm\u00e4inen rahvaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut sukunimij\u00e4rjestelm\u00e4. Se s\u00e4ilyi l\u00e4hes koko Savossa ja Karjalassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-721","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/721","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=721"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/721\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":723,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/721\/revisions\/723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}