{"id":285,"date":"2025-03-19T17:13:56","date_gmt":"2025-03-19T15:13:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=285"},"modified":"2025-03-19T17:18:12","modified_gmt":"2025-03-19T15:18:12","slug":"rippikirja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/rippikirja\/","title":{"rendered":"Rippikirja"},"content":{"rendered":"\n

Rippi- eli p\u00e4\u00e4kirjat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1686 s\u00e4\u00e4detty kirkkolaki m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 jokaisessa seurakunnassa oli pidett\u00e4v\u00e4 rippikirjaa. Usein kymmenen vuoden ajanjakson k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rippikirjaan merkittiin seurakuntalaiset kylitt\u00e4in ja ruokakunnittain. Vanhimmissa rippikirjoissa kyl\u00e4t ovat kinkeripiirin mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4; 1800-luvun alkupuolelta l\u00e4htien aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. Rippikirjojen perimm\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena oli seurata seurakuntalaisten hengellist\u00e4 vaellusta: kontrolloida ihmisten lukutaitoa ja kristinopin hallintaa sek\u00e4 valvoa ehtoolliselle osallistumista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rippikirjojen merkinn\u00e4t tarkentuivat 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin niist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietoja seurakuntalaisten syntym\u00e4- ja kuolinajoista, sosiaalisesta asemasta ja muuttomerkinn\u00f6ist\u00e4. Torpparit, sotilaat, m\u00e4kitupalaiset ja muu tilaton v\u00e4est\u00f6 merkittiin yleens\u00e4 omille sivuilleen, mutta toisinaan my\u00f6s sen talouden yhteyteen, jonka palveluksessa he olivat.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1600-luvun rippikirjassa on monesti henkil\u00f6nimi ilman syntym\u00e4aikaa ja -paikkaa. Muutoinkin rippikirja haki vasta muotoaan 1600-luvulla. Maassamme on 14 seurakuntaa, joiden vanhin rippikirja alkaa 1665-67.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tultaessa 1700-luvulle alkavat rippikirjamerkinn\u00e4t tarkentua. Maaseudulla henkil\u00f6t ovat edelleenkin kylitt\u00e4in ja taloittain, kaupungeissa yleens\u00e4 kortteleittain ja\/tai tonteittain.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tietoaines lis\u00e4\u00e4ntyy edelleen siirrytt\u00e4ess\u00e4 1800-luvulle, sill\u00e4 tuolloin rippikirjoihin ilmaantuvat syntym\u00e4seurakunnat, rokotukset, avioliittomerkinn\u00e4t ja erityiset huomautussarakkeet, joihin pappi saattoi kirjata hyvinkin henkil\u00f6kohtaista tietoa seurakuntalaisesta. 1900-luvun rippikirjat kertovat my\u00f6s seurakuntalaisten kirjoitustaidosta, koulusivistyksest\u00e4 ja kirkollisesta \u00e4\u00e4nioikeudesta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rippikirjoja pidettiin maassamme 300 vuoden ajan, sill\u00e4 vuonna 1962 evankelisluterilaisessa kirkossa luovuttiin rippikirjojen pidosta ja siirryttiin uuteen kortistopohjaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rippikirjoihin henkil\u00f6t mer\u00adkittiin perheitt\u00e4in. Yksi aukeama k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 6\u201410 vuoden ajanjakson, jonka j\u00e4lkeen avattiin uusi aukeama ja henkil\u00f6iden nimet ja muut tiedot siirrettiin sinne. Aukeamalle merkittiin ensin talon\u00adv\u00e4ki, sitten piiat ja rengit. (N\u00e4it\u00e4 nimityksi\u00e4 k\u00e4ytet\u00adtiin talon nais- ja miespalvelijoista.) Sen j\u00e4lkeen merkittiin toiset, joita taloissa usein oli, sotamies perheineen ja talossa mahdollisesti asunut ns. kir\u00adkonvaivainen. Torppareilla oli jo noin 1750-luvulta l\u00e4htien oma sivu. Heill\u00e4kin saattoi olla piikoja ja renkej\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pielaveden rippikirja_1769-1790-s 8<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

 Rippikirjalla valvotiin seurakuntalaisten maallisen taivalluksen lis\u00e4ksi kristinopintaitojen osaamista ja ehtoolliselle osallistumista. Sivun vasemmalla puolella kristinopintaitojen taso ja oikealla puolella ehtoolisella k\u00e4ynnit. Rippikirjoja oli rakenteeltaan ja osittain sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4nkin poikeavia malleja<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: <\/em><\/strong>Juuret.org<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rippi- eli p\u00e4\u00e4kirjat Vuonna 1686 s\u00e4\u00e4detty kirkkolaki m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 jokaisessa seurakunnassa oli pidett\u00e4v\u00e4 rippikirjaa. Usein kymmenen vuoden ajanjakson k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rippikirjaan merkittiin seurakuntalaiset kylitt\u00e4in ja ruokakunnittain. Vanhimmissa rippikirjoissa kyl\u00e4t ovat kinkeripiirin mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4; 1800-luvun alkupuolelta l\u00e4htien aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. Rippikirjojen perimm\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena oli seurata seurakuntalaisten hengellist\u00e4 vaellusta: kontrolloida ihmisten lukutaitoa ja kristinopin hallintaa sek\u00e4 valvoa ehtoolliselle osallistumista. Rippikirjojen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-285","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=285"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":290,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/285\/revisions\/290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}