{"id":272,"date":"2025-03-19T15:41:16","date_gmt":"2025-03-19T13:41:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=272"},"modified":"2025-03-19T17:10:56","modified_gmt":"2025-03-19T15:10:56","slug":"syntyneiden-vihittyjen-ja-kuolleiden-luettelot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/syntyneiden-vihittyjen-ja-kuolleiden-luettelot\/","title":{"rendered":"Syntyneiden, Vihittyjen ja kuolleiden luettelot"},"content":{"rendered":"\n

Historiakirjoiksi nimitet\u00e4\u00e4n <\/strong>seurakunnan<\/strong><\/a> v\u00e4est\u00f6rekisteriarkistoon kuuluvia luetteloita syntyneist\u00e4, kastetuista, kuulutetuista, vihityist\u00e4, kuolleista ja haudatuista seurakuntalaisista. N\u00e4m\u00e4 luettelot ovat sukututkijalle keskeist\u00e4 l\u00e4hdemateriaalia 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuun. Joskus my\u00f6s ripitetyist\u00e4, kirkotetuista, ripillep\u00e4\u00e4sseist\u00e4, rangaistuista ja muuttaneista seurakuntalaisista laaditut luettelot lasketaan kuuluvaksi historiakirjoihin. Turun piispa <\/strong>Isaacus Rothovius<\/strong><\/a> antoi ensimm\u00e4isen\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen kyseisten kirjojen pidosta <\/strong>1628<\/strong><\/a>, mutta ensimm\u00e4iset s\u00e4ilyneet historiakirjat tunnetaan vastan <\/strong>Teiskosta<\/strong><\/a> (aloitettu <\/strong>1648<\/strong><\/a>, hajamerkint\u00f6j\u00e4 Ahvenanmaan Br\u00e4nd\u00f6st\u00e4 tosin jo aivan 1600-luvun alusta). 1600-luvun historiakirjoja arvellaan s\u00e4ilyneen liki 150 seurakunnassa. Varhaiset sarjat ovat kuitenkin useimmiten hyvin aukollisia. Erityisesti <\/strong>isoviha<\/strong><\/a> (1700-1721) muodostaa loven useimpiin 1600-luvulla aloitettuihin historiakirjasarjoihin. Tiedet\u00e4\u00e4n monissa muissakin seurakunnissa pidetyn vastaavia luetteloja jo 1600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t yksinkertaisesti ole s\u00e4ilyneet (esimerkiksi Lepp\u00e4virta).<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anna Finnen syntym\u00e5<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Syntyneiden ja kastettujen luettelot ovat nimens\u00e4 mukaisesti rekisteri seurakunnassa syntyneist\u00e4 ja kastetuista lapsista. Yksinkertaisimmillaan ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vanhempien nimen, s\u00e4\u00e4dyn ja asuinpaikan sek\u00e4 lapsen nimen ja syntym\u00e4ajan. 1700-luvulla kyseisen luettelon tiedot monipuolistuvat. Parhaimmillaan ne antavat seuraavanlaisia tietoja: Lapsen nimi, syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4, kastep\u00e4iv\u00e4, j\u00e4rjestysluku sin\u00e4 vuonna syntyneist\u00e4, kastajan nimi, is\u00e4n nimi ja s\u00e4\u00e4ty, \u00e4idin nimi ja ik\u00e4, vanhempien asuinpaikka, viittaus rippikirjan sivuun sek\u00e4 kummien nimet. <\/strong>(Anna Finnen syntym\u00e4tiedot)<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Henrik ja Anna vihitty<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuulutettujen ja vihittyjen luettelot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tietoja seurakunnassa vihityist\u00e4 pareista. Kuulutettujen luettelot yleistyv\u00e4t vasta 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, yleens\u00e4 vihittyjen luettelo antaa vain yhden p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, vihkip\u00e4iv\u00e4n. Vihittyjen luetteloon on merkitty yleens\u00e4 sulhasen nimi, kotikyl\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ty (esimerkiksi talollinen, leski jne.) ja morsiamen vastaavat tiedot.<\/strong>(Heikki Huttusen ja Anna Finnen vihkitiedot) <\/em><\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Henric Huttusen kuoilema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

 Kuolleiden ja haudattujen luettelot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t merkinn\u00e4t seurakunnan kuolleista. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 vainajan nimen, s\u00e4\u00e4dyn, kotipaikan, i\u00e4n, jonkinlaisen kuolinsyyn ja merkinn\u00e4n hautapaikasta (esimerkiksi kirkkoon, kuoriin, kirkkotarhaan). My\u00f6s kastamatta kuolleita merkitty. Kuolleista seurakuntalaisista voi lis\u00e4ksi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kiinnostavaa lis\u00e4tietoa kirkontileist\u00e4. <\/strong>(Heikki Huttusen kuolintiedot)<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

Muuttaneiden luettelot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t merkinn\u00e4t seurakunnasta ja seurakuntaan muuttaneista ihmisist\u00e4. Ne ovat jokseenkin harvinaisia viel\u00e4 1700-luvulla (muuttoliikett\u00e4 kontrolloitiin rippikirjalla ja <\/strong>muuttokirjalla<\/strong><\/a> eli -setelill\u00e4, joka oli ote toisen seurakunnan rippikirjasta), mutta alkavat yleisty\u00e4 1840-luvulla. Luettelosta k\u00e4y yleens\u00e4 ilmi muuttaneiden nimet, s\u00e4\u00e4ty, syntym\u00e4ajat ja l\u00e4ht\u00f6paikka sek\u00e4 saadun muuttokirjan p\u00e4iv\u00e4ys.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Esimerkkej\u00e4 muuttokirjoista Pielavedell\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiakirjoiksi nimitet\u00e4\u00e4n seurakunnan v\u00e4est\u00f6rekisteriarkistoon kuuluvia luetteloita syntyneist\u00e4, kastetuista, kuulutetuista, vihityist\u00e4, kuolleista ja haudatuista seurakuntalaisista. N\u00e4m\u00e4 luettelot ovat sukututkijalle keskeist\u00e4 l\u00e4hdemateriaalia 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuun. Joskus my\u00f6s ripitetyist\u00e4, kirkotetuista, ripillep\u00e4\u00e4sseist\u00e4, rangaistuista ja muuttaneista seurakuntalaisista laaditut luettelot lasketaan kuuluvaksi historiakirjoihin. Turun piispa Isaacus Rothovius antoi ensimm\u00e4isen\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen kyseisten kirjojen pidosta 1628, mutta ensimm\u00e4iset s\u00e4ilyneet historiakirjat tunnetaan vastan Teiskosta (aloitettu 1648, hajamerkint\u00f6j\u00e4 Ahvenanmaan Br\u00e4nd\u00f6st\u00e4 tosin jo aivan 1600-luvun alusta). […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-272","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=272"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":284,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/272\/revisions\/284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}