{"id":269,"date":"2025-03-19T15:39:26","date_gmt":"2025-03-19T13:39:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=269"},"modified":"2025-03-19T15:39:27","modified_gmt":"2025-03-19T13:39:27","slug":"henkikirjat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/henkikirjat\/","title":{"rendered":"Henkikirjat"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Henkikirjat ovat maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 henkiveroa varten kunnittain tehtyj\u00e4 v\u00e4est\u00f6luetteloita. Henkikirjojen tietoihin perustui maan viralliseksi ilmoitettu v\u00e4kiluku, verovelvollisuuden t\u00e4ytt\u00e4minen ja \u00e4\u00e4nioikeuden k\u00e4ytt\u00e4mismahdollisuus. Henkikirjat laadittiin 1920-luvulle saakka ensisijaisesti verotusta varten, jonka j\u00e4lkeen henkikirjoja laadittiin l\u00e4hinn\u00e4 muita hallinnollisia tarkoituksia varten. Henkikirjojen alkuna voidaan pit\u00e4\u00e4 Ruotsin valtakunnan&nbsp;<\/strong><a href=\"http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Voudintilit\"><strong>voudintilej\u00e4<\/strong><\/a><strong>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Henkikirjat alkavat myllytullimanttaaliluetteloina (svensk.&nbsp;<em>kvarntullsmantalsl\u00e4ngd<\/em>), vuodesta 1634, jolloin ryhdyttiin kantamaan uutta vakinaista veroa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 henkirahaa viljan sy\u00f6jilt\u00e4. My\u00f6hemmin nimitys lyheni manttaaliluetteloksi (svensk.&nbsp;<em>mantalsl\u00e4ngd<\/em>), joka tunnetaan paremmin henkikirjana. Henkikirjan laati pappi, kunnes henkikirjoitus m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin manttaalikommissaarien teht\u00e4v\u00e4ksi ja lopulta teht\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin henkikirjoittajille. Henkikirja laadittiin vuosittain pidetyn henkikirjoituksen perusteella. P\u00e4\u00e4miehen lis\u00e4ksi henkikirjassa tuli mainita muutkin siihen sis\u00e4ltyneet verovelvolliset.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Aluksi henkirahaa perittiin jokaiselta 12 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neelt\u00e4, kunnes henkirahan perint\u00e4rajoiksi vakiintuivat ik\u00e4vuodet 15\u201363. Yl\u00e4ik\u00e4raja poistettiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 is\u00e4nnilt\u00e4 ja alaik\u00e4raja korotettiin 16 vuoteen vuonna 1865. Ala- ja yli-ik\u00e4isten lis\u00e4ksi henkirahan maksusta vapautettuja olivat ajoittain muutamat erityisryhm\u00e4t kuten k\u00f6yh\u00e4t, vaivaiset, piispat. Vasta 1700-luvulla alettiin merkit\u00e4 henkikirjaan kaikki asukkaat riippumatta siit\u00e4 tuliko heid\u00e4n maksaa henkirahaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Henkirahan kanto lopetettiin vuonna 1924, mutta henkikirjojen pitoa jatkettiin v\u00e4est\u00f6- ja kiinteist\u00f6luetteloina. Vuonna 1939 s\u00e4\u00e4dettiin laki henkikirjoista, joka korvattiin vuonna 1971 v\u00e4est\u00f6rekisterilailla. Vuosittainen henkikirjoitusvelvollisuus lakkautettiin vuoden 1990 alusta lukien. Henkikirjat poistuivat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 v\u00e4est\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n aloittaessa toimintansa vuonna 1993.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten henkikirjoja voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimuksessa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Henkikirjat ovat t\u00e4rke\u00e4 sosiaali- ja v\u00e4est\u00f6historiallinen l\u00e4hde. Kun kirkollisessa aineistossa sotien, tulipalojen ja muiden tuhojen seurauksena esiintyy paikoitellen aukkoja, muodostavat henkikirjat varsinkin 1600- ja 1700-lukujen osalta t\u00e4rke\u00e4n l\u00e4hteen suku- ja henkil\u00f6historialliselle tutkimukselle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Tutkimuksessa on otettava huomioon se asia, ett\u00e4 henkikirjoihin otetun v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4t vaihtelut eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ilmenn\u00e4 asutuksen todellisia muutoksia, kuten henkil\u00f6n muuttoa kunnasta toiseen. Henkiverotusta koskeneet s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet sen, mit\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 kunakin ajankohtana tuli merkit\u00e4 luetteloihin, mutta vuodesta toiseen esiintyv\u00e4t muutokset 1600- ja 1700-luvulla eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 selity. Selityst\u00e4 muutoksiin on etsitty hyvien ja huonojen vuosien vaihtelusta. Hyvin\u00e4 satovuosina oli veronmaksukykyisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 suurempi kuin huonoina, mik\u00e4 heijastui siihen kuinka paljon v\u00e4ke\u00e4 henkikirjoituksen toimittaja merkitsi luetteloon. Erot hallintok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja hallinnon vaihteleva tehokkuus ovat my\u00f6s vaikuttaneet siihen, kuinka t\u00e4ydellisi\u00e4 henkikirjat ovat eri vuosina ja eri osissa maata olleet.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>L\u00e4hde:&nbsp;<\/em><\/strong><a href=\"http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Henkikirjat\"><strong><em>http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Henkikirjat<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Henkikirjat ovat maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 henkiveroa varten kunnittain tehtyj\u00e4 v\u00e4est\u00f6luetteloita. Henkikirjojen tietoihin perustui maan viralliseksi ilmoitettu v\u00e4kiluku, verovelvollisuuden t\u00e4ytt\u00e4minen ja \u00e4\u00e4nioikeuden k\u00e4ytt\u00e4mismahdollisuus. Henkikirjat laadittiin 1920-luvulle saakka ensisijaisesti verotusta varten, jonka j\u00e4lkeen henkikirjoja laadittiin l\u00e4hinn\u00e4 muita hallinnollisia tarkoituksia varten. Henkikirjojen alkuna voidaan pit\u00e4\u00e4 Ruotsin valtakunnan&nbsp;voudintilej\u00e4. Henkikirjat alkavat myllytullimanttaaliluetteloina (svensk.&nbsp;kvarntullsmantalsl\u00e4ngd), vuodesta 1634, jolloin ryhdyttiin kantamaan uutta vakinaista veroa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-269","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/269","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=269"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":271,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/269\/revisions\/271"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}