{"id":266,"date":"2025-03-19T15:38:03","date_gmt":"2025-03-19T13:38:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=266"},"modified":"2026-06-09T22:48:24","modified_gmt":"2026-06-09T19:48:24","slug":"tuomiokirjat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/tuomiokirjat\/","title":{"rendered":"Tuomiokirjat"},"content":{"rendered":"\n

Mit\u00e4 tuomiokirjat ovat?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuomiokirjoilla tarkoitetaan tavallisimmin\u00a0kihlakunnanoikeuden<\/strong><\/a>\u00a0p\u00f6yt\u00e4kirjoja aina 1500-luvulta 1800-luvun keskivaiheille, jonka j\u00e4lkeen ne tunnetaan yleisemmin oikeus- tai k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoina. Tuomiokirjoihin voidaan lukea my\u00f6s saman ajanjakson\u00a0raastuvan-<\/strong><\/a>\u00a0ja k\u00e4mnerinoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjat sek\u00e4 laamanninoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjat.<\/p>\n\n\n\n

Eri oikeusasteiden tuomiokirjoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kihlakunnanoikeus, raastuvanoikeus ja k\u00e4mnerinoikeus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alin oikeusaste oli maaseudulla\u00a0kihlakunnanoikeus<\/strong><\/a>\u00a0ja kaupungeissa\u00a0raastuvanoikeus<\/strong><\/a>. N\u00e4m\u00e4 Ruotsin vallan ajalta per\u00e4isin olleet yleiset\u00a0alioikeudet<\/strong><\/a>\u00a0toimivat aina vuoden 1993 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeusuudistukseen saakka. Kihlakunnanoikeus kokoontui k\u00e4r\u00e4jill\u00e4, joita j\u00e4rjestettiin k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnittain. K\u00e4r\u00e4j\u00e4kunta muodostui yhdest\u00e4 tai useammasta paikkakunnasta. Yksi tai useampi k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunta taas muodosti tuomiokunnan. Virkaan nimitetty kihlakunnantuomari kiersi\u00a0tuomiokuntaansa<\/strong><\/a>\u00a0ja piti vuosittain kolmet k\u00e4r\u00e4j\u00e4t kussakin k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnassa. Todellisuudessa k\u00e4r\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli eri aikoina.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden alussa pidettiin niin sanotut talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t, kes\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4k\u00e4r\u00e4j\u00e4t ja my\u00f6hemmin syksyll\u00e4 syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t. Mik\u00e4li joku oli syyllistynyt raskaaseen rikokseen ja istui vangittuna oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 odottaen, toimeenpantiin usein ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset k\u00e4r\u00e4j\u00e4t. Renovoituja tuomiokirjoja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Kansallisarkistossa Helsingiss\u00e4, kun taas konseptituomiokirjoja (kantap\u00f6yt\u00e4kirjoja) s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Kansallisarkiston eri toimipaikoissa alioikeuksien omissa arkistoissa.<\/p>\n\n\n\n

Niin kutsutuissa\u00a0vanhoissa kaupungeissa<\/strong><\/a>\u00a0toimi my\u00f6s k\u00e4mnerinoikeus, joka ratkaisi pieni\u00e4 riitajuttuja ja toimitti toisinaan esitutkinnan rikosasioissa. Lopulliset tuomiot rikosasioissa antoi kuitenkin raastuvanoikeus. K\u00e4mneri- ja raastuvanoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjoja on s\u00e4ilynyt 1600-luvulta l\u00e4htien ja niit\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Kansallisarkistossa Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laamanninoikeus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kihlakunnanoikeutta seuraava oikeusaste oli vuoteen 1868 asti\u00a0laamanninoikeus<\/strong><\/a>, joka oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1300-luvulta l\u00e4htien. Sen toimipiirin\u00e4 oli useita\u00a0tuomiokuntia<\/strong><\/a>\u00a0k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 laamannikunta. Periaatteessa laamannink\u00e4r\u00e4j\u00e4t oli alioikeuksista seuraava oikeusaste, joka vakiintui 1600-luvun alussa hovioikeuden ja kihlakunnanoikeuden v\u00e4liss\u00e4 olevaksi tuomioistuimeksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siell\u00e4 k\u00e4siteltiin p\u00e4\u00e4asiassa maanomistukseen liittyvi\u00e4 riita-asioita ja muissa asioissa vedottiin suoraan hovioikeuteen. Laamanninoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjoja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Kansallisarkistossa.<\/p>\n\n\n\n

Hovioikeus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Laamanninoikeudesta voitiin vedota\u00a0hovioikeuteen<\/strong><\/a>. Ensimm\u00e4inen hovioikeus perustettiin Tukholmaan vuonna 1614 ja\u00a0Turun hovioikeus<\/strong><\/a>\u00a0vuonna 1623. Hovioikeudet valvoivat ja yhten\u00e4istiv\u00e4t alempien tuomioistuinten toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sek\u00e4 toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos rangaistuksena oli kuolemantuomio, my\u00f6hemmin elinkautinen vankeus tai pakkoty\u00f6. Turun hovioikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Kansallisarkistossa Turussa.<\/p>\n\n\n\n

Tuomiokirjat tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuomiokirjat muodostavat t\u00e4rke\u00e4n ja oikeastaan ainoan, osin toki katkelmallisen l\u00e4hdesarjan 1500- ja 1600-lukujen osalta. Sis\u00e4ll\u00f6n monipuolisuudesta ja asioiden esitystavasta johtuen tuomiokirjat ovat antoisa l\u00e4hde paitsi historiantutkimukselle my\u00f6s kansatieteen-, kansanrunouden-, kielen-, suku- ja nimist\u00f6ntutkimukselle. Runsas materiaali tarjoaa mahdollisuuden tehd\u00e4 monenlaista tutkimusta aina havainnollisesta yksitt\u00e4istapausten tutkimisesta laajempaan tutkimukseen. Tuomiokirjat antavat el\u00e4v\u00e4n kuvan el\u00e4m\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t orjallisesti seuraa pyk\u00e4li\u00e4 ja ohjeita, vaan ovat pikemminkin juoruilevia ja ep\u00e4johdonmukaisia kaikessa yksityiskohtaisuudessaan. Yleisesti ottaen tuomiokirjoja pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin luotettavina l\u00e4htein\u00e4 niiden juridisen luonteen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Tuomiokirjat<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tuomiokirjat ovat? Tuomiokirjoilla tarkoitetaan tavallisimmin\u00a0kihlakunnanoikeuden\u00a0p\u00f6yt\u00e4kirjoja aina 1500-luvulta 1800-luvun keskivaiheille, jonka j\u00e4lkeen ne tunnetaan yleisemmin oikeus- tai k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoina. Tuomiokirjoihin voidaan lukea my\u00f6s saman ajanjakson\u00a0raastuvan-\u00a0ja k\u00e4mnerinoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjat sek\u00e4 laamanninoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjat. Eri oikeusasteiden tuomiokirjoja Kihlakunnanoikeus, raastuvanoikeus ja k\u00e4mnerinoikeus Alin oikeusaste oli maaseudulla\u00a0kihlakunnanoikeus\u00a0ja kaupungeissa\u00a0raastuvanoikeus. N\u00e4m\u00e4 Ruotsin vallan ajalta per\u00e4isin olleet yleiset\u00a0alioikeudet\u00a0toimivat aina vuoden 1993 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeusuudistukseen saakka. Kihlakunnanoikeus kokoontui … Jatka artikkeliin Tuomiokirjat<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-266","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/266","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=266"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/266\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1005,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/266\/revisions\/1005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=266"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}