{"id":262,"date":"2025-03-19T15:36:14","date_gmt":"2025-03-19T13:36:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=262"},"modified":"2025-03-19T15:37:42","modified_gmt":"2025-03-19T13:37:42","slug":"voudintilit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/voudintilit\/","title":{"rendered":"Voudintilit"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilit 1537\u20141634<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ruotsin valtakunnan hallintoa uudistettiin ja tehostettiin Kustaa Vaasan (1523\u20141560) aikana. Keskeinen uudistusten kohde oli verotus. Tavoitteena oli, ett\u00e4 kruunun keskushallinto olisi perill\u00e4 veronkantoperusteista kaikissa Ruotsin osissa ja pystyisi valvomaan voutien veronkantoa ja ker\u00e4ttyjen varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi Ruotsin valtakunnassa otettiin 1530-luvun loppupuolella k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saksalaisten esikuvien mukainen kirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4. Verouudistukset otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4 valtakunnan suomalaisissa osissa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Veronkannon uudistettu tilinpitoj\u00e4rjestelm\u00e4 perustui siihen, ett\u00e4 jokaisen voutikunnan, paikallishallinnon perusyksik\u00f6n, osalta laadittiin omat tilit. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kuninkaan alaisten voutien tuli matkustaa vuosittain Tukholmaan tiliasiakirjat mukanaan tekem\u00e4\u00e4n tili ker\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n veroista ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Yleinen tapa oli, ett\u00e4 lopulliset tilit laadittiin vasta Tukholmassa voudin mukanaan tuomien alustavien tilien sek\u00e4 tulo- ja menotositteiden perusteella.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilien sis\u00e4lt\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilit koostuvat vuosien 1537\u20141634 aikaisista Suomea koskevista tiliasiakirjoista. Ne on j\u00e4rjestetty 1800-luvulla kronologisesti numeroittain etenev\u00e4ksi sarjaksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t voutikuntien vuotuiset tilit tositteineen. Kuittien ja kirjej\u00e4ljenn\u00f6sten ohella keskeisi\u00e4 tositteita ovat mm. maakirjat, sakkoluettelot, kymmenysluettelot, autioluettelot, myllyluettelot, karja- ja kylv\u00f6veroluettelot sek\u00e4 vuoden 1571 hopeaveroluettelot.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilit tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilit ovat keskeinen l\u00e4hderyhm\u00e4 Ruotsin ajan tutkimuksessa. Ne ovat Suomessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa laajempi l\u00e4hdekokonaisuus 1500-luvun historian osalta. Etenkin yhteiskunnallisten ilmi\u00f6iden tutkimuksessa voudintilit ovat korvaamaton l\u00e4hde. Ilman niit\u00e4 asutuksen sek\u00e4 sosiaalisten ja taloudellisten olojen tutkiminen olisi l\u00e4hes mahdotonta. Voudintilit ovat veroluettelomuodostaan huolimatta varsin sis\u00e4lt\u00f6rikkaita. Tilit eiv\u00e4t ole orjallisen samankaltaisia, vaan niiss\u00e4 on eroja niiden laatijan mukaan. Voudin oma persoonallisuus p\u00e4\u00e4see esiin johtuen asiakirjakulttuurin nuoruudesta. Voudintilit antavat monipuolisemman historiallisen kuvan kuin mit\u00e4 pelkk\u00e4 tiliasiakirja sanana antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Tutkijan on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 voudintilien alkuper\u00e4inen tarkoitus, kun h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 yhteiskunnallisten ilmi\u00f6iden tutkimiseen. Voudintilit ovat veroluetteloita, joiden ei ollut tarkoitus antaa tietoa yhteiskunnallisista oloista. Ne toimivat veronkannon perustana sek\u00e4 verovelvollisten rekister\u00f6intiv\u00e4lineen\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen ilmi\u00f6t, jotka eiv\u00e4t olleet merkityksellisi\u00e4 veronkannon suhteen, eiv\u00e4t n\u00e4y voudintileiss\u00e4. On my\u00f6s hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 veronmaksajien edun mukaista oli saada omaisuutensa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4. N\u00e4in ollen tietoja verovelvollisen varallisuudesta on pidett\u00e4v\u00e4 minimilukuina.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Lis\u00e4ksi voudit pyrkiv\u00e4t helpottamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n laatiessaan tilej\u00e4 ja niihin liittyvi\u00e4 tositteita. Esimerkiksi maakirjoissa esiintyv\u00e4t verovelvollisten (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tilanis\u00e4ntien) luettelot tuppasivat j\u00e4hmettym\u00e4\u00e4n vuosiksi samaan muotoon. Verovelvollisen nimi toistuu niiss\u00e4 vuodesta toiseen samana, eik\u00e4 sill\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteytt\u00e4 maakirjan laadinnan aikaiseen is\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Voudit kopioivat usein tilojen ja is\u00e4ntien tiedot edellisest\u00e4 maakirjasta ty\u00f6ns\u00e4 helpottamiseksi. Kruunun kannalta ajantasainen tieto tilanis\u00e4nn\u00e4st\u00e4 ei ollut keskeist\u00e4, kunhan tila maksoi veronsa ja se pystyttiin identifioimaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voudintilien asiakirjoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s apuna niiden syntyajankohtaa edelt\u00e4v\u00e4n ajan tutkimisessa. 1500-luvun alussa verotus perustui keskiajalla muotoutuneisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Veronkannon perusteet saattoivat pysy\u00e4 keskiajalla muuttumattomina vuosisatojakin. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa p\u00e4\u00e4telmien tekemisen keskiajan olosuhteista varhaisten voudintilien avulla. Niit\u00e4 on toki k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 harkiten ja yhdess\u00e4 muiden l\u00e4hteiden kanssa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><em>L\u00e4hde:&nbsp;<\/em><\/strong><a href=\"http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Voudintilit\"><strong><em>http:\/\/wiki.narc.fi\/portti\/index.php\/Voudintilit<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Voudintilit 1537\u20141634 Ruotsin valtakunnan hallintoa uudistettiin ja tehostettiin Kustaa Vaasan (1523\u20141560) aikana. Keskeinen uudistusten kohde oli verotus. Tavoitteena oli, ett\u00e4 kruunun keskushallinto olisi perill\u00e4 veronkantoperusteista kaikissa Ruotsin osissa ja pystyisi valvomaan voutien veronkantoa ja ker\u00e4ttyjen varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi Ruotsin valtakunnassa otettiin 1530-luvun loppupuolella k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saksalaisten esikuvien mukainen kirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4. Verouudistukset otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4 valtakunnan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-262","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/262","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=262"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/262\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":265,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/262\/revisions\/265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=262"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}