{"id":244,"date":"2025-03-19T15:26:07","date_gmt":"2025-03-19T13:26:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=244"},"modified":"2025-03-19T15:26:07","modified_gmt":"2025-03-19T13:26:07","slug":"verotuksen-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/verotuksen-historiaa\/","title":{"rendered":"Verotuksen historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Ruotsin vallan aika<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Julkisen vallan toimittaman verotuksen historia Suomessa alkoi keskiajalla, jolloin kirkko ja kruunu ryhtyiv\u00e4t ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6dykkeit\u00e4 omiin tarpeisiinsa. Verot maksettiin p\u00e4\u00e4asiassa luontaistuotteina, koska rahan k\u00e4ytt\u00f6 oli viel\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kaupunkien ulkopuolella. N\u00e4it\u00e4 <\/strong>veroparseleiksi<\/strong><\/a> tai veroesineiksi kutsuttuja hy\u00f6dykkeit\u00e4 olivat muun muassa kala, riista, vilja ja voi sek\u00e4 turkikset. My\u00f6hemmin, mahdollisesti linnojen rakentamisen my\u00f6t\u00e4, yhdeksi veronmaksun muodoksi tulivat p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t. Linnojen ja teiden rakentamisen lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4t\u00f6ihin kuului esimerkiksi verotavaroiden kuljetus.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Verotuksen varhaisimmasta historiasta Suomessa ei tiedet\u00e4 kovin paljoa, mutta ilmeisesti ensimm\u00e4inen verottaja on ollut katolinen kirkko. Verotuksen muodot vaihtelivat alueittain, mutta periaatteessa kanonisen lain mukaan kirkko peri kymmenesosan talouden tuotoista. Lounais-Suomessa maksettiin kirkolle p\u00e4\u00e4asiassa viljakymmenyksi\u00e4, mutta sis\u00e4maassa verotus perustui sopimuksiin. Kaupunkien porvarit maksoivat veroja ainakin 1300-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn Maunu Eerikinpojan kaupunginlain voimaantulosta l\u00e4htien. T\u00e4m\u00e4 toteutettiin ilmeisesti siten, ett\u00e4 kaupungit maksoivat veroa kruunulle ja periv\u00e4t rahat porvareilta. Samalla ker\u00e4ttiin veroja ja muita maksuja kaupunkiyhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Keskiajalta l\u00e4htien kruunun palveluksessa on ollut vouteja, joiden keskeisin teht\u00e4v\u00e4 on ollut verojen kantaminen. N\u00e4in saivat alkunsa <\/strong>kruununvoudin <\/strong><\/a>virat.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1500-luvulla Kustaa Vaasan aikana tapahtuneen hallinnon keskitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 veronkanto tehostui. T\u00e4ll\u00f6in muun muassa voutikuntahallintoa ja veronkannon kirjanpitoa uudistettiin. Tavoitteena oli kruunun tulojen ja varallisuuden lis\u00e4\u00e4minen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 verotus tapahtui talonpoikien osalta siten, ett\u00e4 veroesineet luovutettiin voudille kes\u00e4- tai talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 ajalta ovat per\u00e4isin vanhimmat voudintilit. T\u00e4rkein verotuksen kohde oli edelleen maaomaisuus, jonka verotusarvon m\u00e4\u00e4ritykseen alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 <\/strong>verolukua<\/strong><\/a>. Veroluku on aiemmin Suomessa ja Ruotsissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut maatilan verotuksessa k\u00e4ytetty mitta. Se m\u00e4\u00e4r\u00e4si my\u00f6s tilan oikeudet ja velvollisuudet. Veroluku osoitti tilan kameraalista suuruutta ja sen mukaan suoritettiin maavero. Veroluvun perustana olivat veroyksik\u00f6t. Veroluvut olivat pysyvi\u00e4 tai muuttuvia. T\u00e4ysitilaa tarkoittavat veroluvut olivat pysyvi\u00e4, mutta eiv\u00e4t jaottomia. Jos tila jaettiin, jaettiin my\u00f6s veroluku. Tiloja yhdistett\u00e4ess\u00e4 my\u00f6s veroluvut yhdistettiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1600-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4 osa maasta joutui l\u00e4\u00e4nityksen\u00e4 aatelisten haltuun, jolloin verot maksettiin l\u00e4\u00e4ninherralle. T\u00e4m\u00e4 vaihe ei tosin kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n, vaan vuosisadan lopulla toimeenpannussa niin sanotussa isossa reduktiossa p\u00e4\u00e4osa lahjoitusmaista peruutettiin kruunulle. Vuonna 1634 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n henkiraha, joka kuului periaatteessa jokaisen t\u00e4ysi-ik\u00e4isen aatelittoman henkil\u00f6n maksettavaksi. Useita v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 oli kuitenkin vapautettu sen maksusta. Henkirahaa maksavan v\u00e4est\u00f6n luetteloina toimivat henkikirjat. Henkirahan suuruus oli kaikille sama kuten muidenkin uusien verojen, joita kruunu pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisia olivat esimerkiksi erilaiset ylellisyystarvikkeisiin kohdistuvat verot. Ne ja er\u00e4\u00e4t muut verot olivat niin sanottuja suostuntaveroja, jotka s\u00e4\u00e4dyt my\u00f6nsiv\u00e4t valtiop\u00e4ivill\u00e4 1600- ja 1700-luvuilla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Autonomian aika 1809-1917<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun Suomi liitettiin 1809 autonomisena osana Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan, koko verotusj\u00e4rjestelm\u00e4 – maksettavat verot, veroperusteet ja verollepanot – j\u00e4i l\u00e4hes t\u00e4ysin Ruotsin ajan mukaiselle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle. Ruotsin kuninkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ratkaiseva valta valtiontalouden hoidossa sopi my\u00f6s Aleksanteri I:lle, joka Porvoon valtiop\u00e4ivill\u00e4 muutti vanhaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 sen verran, ett\u00e4 lupasi valtion tulot k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi yksinomaan Suomen omiin tarpeisiin. Vuonna 1809 maavero oli edelleenkin t\u00e4rkein vero, mutta sen rinnalla kannettiin kruununkymmenyksi\u00e4, henkiveroja ja muita pienempi\u00e4 veroja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1809 perustettiin my\u00f6s Suomen oma keskushallinto, jonka teht\u00e4viin kuului my\u00f6s verotuksen j\u00e4rjest\u00e4minen. Keisari allekirjoitti 18.8.1809 hallituskonseljin (vuodesta 1816 Keisarillisen Suomen senaatti) ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n, jolla perustettiin mm. valtiovarainministeri\u00f6. Valtiovarainministeri\u00f6 jakautui finanssitoimituskuntaan ja kamaritoimituskuntaan. Finanssitoimituskunta hoiti valtion omaisuutta ja hallintoa sek\u00e4 maan elinkeinoja. Kamaritoimituskunta piti huolen valtion verosaatavista ja kirjanpidosta, julkisten tilien tarkastuksesta sek\u00e4 henkikirja- ja v\u00e4kilukuluettelojen yll\u00e4pidosta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen autonomian ajan huomattava verouudistus toteutettiin 1840-luvulla, kun monien kirjavien ja ikivanhojen verolukujen tilalle tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yksi ainoa veroluku, verorupla.  <\/strong>Verorupla<\/strong><\/a> oli Suomessa 1849-1924 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut maaveron veroyksikk\u00f6. Se otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vanhojen veronosoitusten sijaan koko maassa Viipurin l\u00e4\u00e4ni\u00e4 ja entist\u00e4 Tornion kihlakuntaa lukuun ottamatta. Vanhojen verolukujen sijaan tuli siten yksi ainoa veroluku. Ruplissa laskettava vero saatiin, kun m\u00e4\u00e4ritettiin talon kullekin veroparselille 15 viimeisen vuoden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen taksahinta. N\u00e4in saatu vero jaettiin raha-, vilja-, kaura-, voi- ja taliveroon eli vero suoritettiin osaksi rahana, osaksi luonnontuotteina. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 uudistus oli kokonaistulon k\u00e4sitteeseen ja veronmaksukykyyn perustuvan tuloverotuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto. Toisin sanoen, mit\u00e4 suuremmat tulot, sit\u00e4 suuremmat verot. T\u00e4m\u00e4 toteutui 1860-luvulla s\u00e4\u00e4detyss\u00e4 suostuntaverossa ja 1880-luvulla s\u00e4\u00e4detyss\u00e4 kunnallisverossa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4: VEROTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA, Verohallinnon julkaisu 381.09<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Wikipedia: Kruunun verotus ja sen mitta 1500 – 1600 -luvun vaihteessa<\/em><\/strong><\/a>, Jari J Tuomisto<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Wikipedia: Verotuksen historia Suomessa<\/em><\/strong><\/a>
<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsin vallan aika Julkisen vallan toimittaman verotuksen historia Suomessa alkoi keskiajalla, jolloin kirkko ja kruunu ryhtyiv\u00e4t ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6dykkeit\u00e4 omiin tarpeisiinsa. Verot maksettiin p\u00e4\u00e4asiassa luontaistuotteina, koska rahan k\u00e4ytt\u00f6 oli viel\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kaupunkien ulkopuolella. N\u00e4it\u00e4 veroparseleiksi tai veroesineiksi kutsuttuja hy\u00f6dykkeit\u00e4 olivat muun muassa kala, riista, vilja ja voi sek\u00e4 turkikset. My\u00f6hemmin, mahdollisesti linnojen rakentamisen my\u00f6t\u00e4, yhdeksi veronmaksun muodoksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-244","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":246,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/244\/revisions\/246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}