{"id":223,"date":"2025-03-19T12:21:12","date_gmt":"2025-03-19T10:21:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=223"},"modified":"2025-03-19T12:33:33","modified_gmt":"2025-03-19T10:33:33","slug":"rahayksikoita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/rahayksikoita\/","title":{"rendered":"Rahayksik\u00f6it\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

\u00a0Ruotsin vallan aikaiset rahayksik\u00f6t olivat jokseenkin sekavat. T\u00e4ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n yleiskuvaus rahasta ja sen arvosta. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli eri aikoina erilaisia rahayksik\u00f6it\u00e4. Tarkastellaanpa mink\u00e4laisia rahayksik\u00f6it\u00e4 oli ja mik\u00e4 oli niiden ostoarvo verrattuna nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ruotsin Ruotsin markka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruotsin rahaj\u00e4rjestelm\u00e4ksi oli vuoteen 1540 menness\u00e4 vakiintunut markka. 1 markka = 8 \u00e4yri\u00e4, 1 \u00e4yri = 24 penninki\u00e4<\/strong>. \u00a0Ruotsin rahayksikk\u00f6n\u00e4\u00a0markka\u00a0oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Ruotsin valtakunnan alueella keskiajalta alkaen vuoteen 1776. Siihen asti yksi markka jakautui 192:een penninkiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Plootu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Plooturahojen\u00a0historia alkaa varsinaisesti vuonna 1644. Silloin tehtiin Avestan rahapajassa suorakulmion muotoisia plooturahoja, jotka painoivat per\u00e4ti 19,7 kiloa. Ne olivat nimellisarvoltaan 10 taalaria, eli ostovoimaltaan yht\u00e4 suuria kuin 40 hopeamarkkaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Py\u00f6reit\u00e4 koekappaleita lukuunottamatta plooturahat ovat aina olleet suorakulmion muotoisia ja jokaisessa kulmassa oli leima, jossa oli hallitsijan tunnus ja vuosiluku. Rahan keskell\u00e4 oli aina arvomerkint\u00e4\u00e4 osoittava leima.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

10 taalarin asemesta alettiin vuonna 1649 tehd\u00e4 l\u00e4hes yht\u00e4 suuria rahoja, joissa kuparim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 14,5 kg ja nimellisarvo 8 taalaria. Samalla tehtiin my\u00f6s pienempi\u00e4 plootuja, nimellisarvoiltaan 4, 2 ja 1 taalaria. My\u00f6hemmin tulivat mukaan viel\u00e4 5, 3 ja \u00bd taalarin rahat. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Riikintaaleri<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\"Kuva,Riikintaaleri eli riksi oli Ruotsin ja Suomen yhteisen historian t\u00e4rkein rahayksikk\u00f6. Saksalaisen mallin mukaisen rahan otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1534 Kustaa Vaasa. Arvoltaan 1 taalari oli 4 Ruotsin markkaa, joka oli 32 \u00e4yri\u00e4.Erityisesti 1600-luvulla kuparin ollessa metallina arvossaan rahoja alettiin ly\u00f6d\u00e4 Taalainmaan kupariin eli taalariin. Karkeasti verraten yksi kuparitaalari oli vajaa kilogramma kuparia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaksi hopeamarkkaa 1600-luvun alkupuolella vastasi yht\u00e4 kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yht\u00e4 hopeataalaria. Kurssit kuitenkin vaihtelivat eri rahojen v\u00e4lill\u00e4 niihin k\u00e4ytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 rahalla sai?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Paita maksoi puoli taalaria<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Plooturahojen ostovoima oli yleens\u00e4 melko hyv\u00e4. Niinp\u00e4 kymmenen taalarin plootulla saattoi ostaa t\u00e4ysikasvuisen lehm\u00e4n. Tynnyri rukiita taas maksoi noin yhden taalarin. Vuonna 1685 sai taalarin plootulla my\u00f6s tynnyrin suolattua lohta ja puolitoista tynnyri\u00e4 olutta. Viini oli paljon kalliimpaa. On s\u00e4ilynyt my\u00f6s tieto, ett\u00e4 nuket maksoivat tuohon aikaan noin kolme taalaria. Katekismuksen sai noin puolella taalarilla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1720-luvulla sai puolen taalarin plooturahalla miehen paidan, pari kenki\u00e4 englantilaisin anturoin maksoi kuitenkin kaksi taalaria. Ruotsinkielinen virsikirja maksoi kolme taalaria plooturahoina laskettuna, mutta jo yhden taalarin plootulla sai nelj\u00e4 kannua kaksinkertaista olutta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:\u00a0<\/em>
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0Ruotsin vallan aikaiset rahayksik\u00f6t olivat jokseenkin sekavat. T\u00e4ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n yleiskuvaus rahasta ja sen arvosta. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli eri aikoina erilaisia rahayksik\u00f6it\u00e4. Tarkastellaanpa mink\u00e4laisia rahayksik\u00f6it\u00e4 oli ja mik\u00e4 oli niiden ostoarvo verrattuna nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Ruotsin rahaj\u00e4rjestelm\u00e4ksi oli vuoteen 1540 menness\u00e4 vakiintunut markka. 1 markka = 8 \u00e4yri\u00e4, 1 \u00e4yri = 24 penninki\u00e4. \u00a0Ruotsin rahayksikk\u00f6n\u00e4\u00a0markka\u00a0oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Ruotsin valtakunnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-223","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":229,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/223\/revisions\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}