{"id":206,"date":"2025-03-19T12:08:20","date_gmt":"2025-03-19T10:08:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=206"},"modified":"2025-03-19T12:10:26","modified_gmt":"2025-03-19T10:10:26","slug":"torppari","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/torppari\/","title":{"rendered":"Torppari"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Torpparit ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Torppari\u00a0oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelij\u00e4, joka oli vuokrannut viljelt\u00e4v\u00e4kseen osan suuremmasta maatilasta. Vuokraamalla vain osan tilasta torpparit erosivat sek\u00e4 lampuodeista, joilla oli koko maatila vuokralla, ett\u00e4 m\u00e4kitupalaisista, joilla oli vuokralla vain l\u00e4hinn\u00e4 asuntotonttinsa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen torpparilaitoksen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin aateliskartanoiden maille ryhdyttiin perustamaan torppia helpottamaan kartanoiden ty\u00f6voimapulaa. Torpparity\u00f6voima oli pitk\u00e4\u00e4n aatelisten erioikeus. Vuodesta 1740 l\u00e4htien saivat my\u00f6s talonpojat ottaa perint\u00f6tiloilleen torppareita. Torpparij\u00e4rjestelm\u00e4 olikin yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 1700-1800-lukujen yhteiskunnallisista muutoksista. Talonpoikien tiloille perustettiin ty\u00f6voimantarpeen lis\u00e4ksi torppia my\u00f6s talonpojan nuorempien veljien tai aikuistuvien poikien viljelt\u00e4viksi. Talonpojan kanssa samaa perhett\u00e4 olevan torpparin oikeudet olivat merkitt\u00e4v\u00e4sti paremmat kuin vieraan maille viljelyksens\u00e4 raivanneen torpparin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torpparin oikeudet ja velvollisuudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekem\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4 eli taksv\u00e4rkki\u00e4 vuokranantajansa tilalla. Maanvuokran kokonaisarvosta 72 % maksettiin p\u00e4iv\u00e4t\u00f6in\u00e4. Toisinaan vuokraa maksettiin my\u00f6s torpan tuotteilla. Rahavuokraa ei juurikaan k\u00e4ytetty, sill\u00e4 is\u00e4nt\u00e4tila hy\u00f6tyi enemm\u00e4n torpparin ty\u00f6panoksesta. Torppariv\u00e4est\u00f6lle taksv\u00e4rkki oli kuitenkin rasite, joka usein huononsi suhdetta is\u00e4nt\u00e4v\u00e4keen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suurin osa (92 %) torppareista sai ottaa tilan mets\u00e4st\u00e4 kotitarvepuuta ja pit\u00e4\u00e4 siell\u00e4 karjaa laitumella (76 %). Muunlainen mets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 oli yleens\u00e4 kielletty\u00e4: vain 22 % sai kalastaa tilan vesill\u00e4, 13 % mets\u00e4st\u00e4\u00e4 ja 1,5 % myyd\u00e4 mets\u00e4n tuotteita.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuokraehdot kiristyiv\u00e4t 1800-luvun lopulla. Vuokraa korotettiin vaatimalla lis\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4 tai muita suorituksia, korottamalla niin sanottua siirtorahaa eli sopimuksen siirt\u00e4misest\u00e4 toiselle vuokralaiselle maksettavaa korvausta sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin sanottuja ylip\u00e4ivi\u00e4 eli kiireaikana teht\u00e4vi\u00e4 maanomistajalle palkallisesti teht\u00e4vi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, joiden rahakorvaus oli alimitoitettu.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torpparikysymys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torppareiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n nopea kasvu, torppien perustamisen vaikeutuminen ja metsien arvon nousu nostivat torpparikysymyksen merkitt\u00e4v\u00e4ksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot ja vaadittu vuokra, taksv\u00e4rkki, saattoivat olla torpparille kohtuuttomat. Osa vuokrasuhteista perustui ainoastaan suullisiin sopimuksiin, jolloin sopimusehtoja saatettiin kirist\u00e4\u00e4 kesken kauden. Torpparilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut mink\u00e4\u00e4nlaista irtisanomissuojaa vuokranantajan h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 vastaan. Kun torpista oli kysynt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin tarjontaa ja kun vaatimus p\u00e4iv\u00e4t\u00f6ist\u00e4 muutoinkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja t\u00e4t\u00e4 kautta torpparien tyytym\u00e4tt\u00f6myyden ilmaisuihin jo 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina Suomessa n\u00e4htiin lukuisia torpparilakkoja. Kuuluisiksi muodostuivat Laukon kartanon h\u00e4\u00e4d\u00f6t vuonna 1907.[3]<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torppareiden aseman aiheuttamaa kiistaa pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 syyn\u00e4 Suomen sis\u00e4llissodan syttymiseen vuonna 1918. On my\u00f6s katsottu, ett\u00e4 tilattoman v\u00e4est\u00f6n kysymys oli enemm\u00e4nkin ideologinen kuin taloudellinen ongelma, sill\u00e4 torppareiden elintaso parani melkoisesti 1800-luvun kuluessa, eik\u00e4 muukaan tilaton v\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsinyt ty\u00f6n puutetta (vaikkakaan heid\u00e4n asunto-olonsa eiv\u00e4t aina olleet kunnossa).<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torpparilaitoksen lakkauttaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset torpparit j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1906 Tampereella j\u00e4rjestetyss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 yleisess\u00e4 torpparikokouksessa. Vuonna 1909 heid\u00e4n hankalaa asemaansa pyrittiin parantamaan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maanvuokra-asetus, joka edellytti kirjallisten vuokrasopimusten solmimista, sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuokra-ajan minimipituudeksi 50 vuotta, maksimipituuden ollessa sata vuotta. Vuokraajalla oli my\u00f6s oikeus saada korvausta torppaan tekemist\u00e4\u00e4n parannuksista. Kuntiin perustettiin maanvuokralautakunnat valvomaan vuokrasopimusten lainmukaisuutta ja ratkomaan niit\u00e4 koskevia riitoja. Asetuksessa ei kuitenkaan ollut mukana torpparien toivomaa mahdollisuutta vuokra-alueiden lunastamisesta itsen\u00e4isiksi tiloiksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vanhat vuokrasopimukset oli laadittava m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan kuluessa uuden asetuksen mukaiseen kirjalliseen muotoon, muuten ne raukesivat. Maanomistajilla ei kuitenkaan ollut velvoitetta sopimusten uusimiseen. M\u00e4\u00e4r\u00e4ajan l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan vanhoja sopimuksia oli uusittu vain v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 maanomistajat eiv\u00e4t olleet halukkaita pitk\u00e4aikaisiin vuokrasopimuksiin. Suurinta osaa torppareita uhkasi h\u00e4\u00e4t\u00f6. Ensimm\u00e4isen maailmansodan puhjettua vanhojen sopimusten uusimiselle asetetun m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan p\u00e4\u00e4ttyminen lyk\u00e4ttiin 14. lokakuuta 1915 kuitenkin sodan j\u00e4lkeiseen aikaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1918 s\u00e4\u00e4detty torpparilaki (135\/1918) oikeutti vuokratilalliset halutessaan lunastamaan tilansa itselleen. Lakia t\u00e4ydennettiin vuosina 1919 ja 1922. Torpparilain perusteella lunastettiin 1940-luvulle menness\u00e4 45 000 tilaa itsen\u00e4isiksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4: Wikipedia: <\/strong>Torppari<\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Torppari\u00a0oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelij\u00e4, joka oli vuokrannut viljelt\u00e4v\u00e4kseen osan suuremmasta maatilasta. Vuokraamalla vain osan tilasta torpparit erosivat sek\u00e4 lampuodeista, joilla oli koko maatila vuokralla, ett\u00e4 m\u00e4kitupalaisista, joilla oli vuokralla vain l\u00e4hinn\u00e4 asuntotonttinsa. Suomen torpparilaitoksen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin aateliskartanoiden maille ryhdyttiin perustamaan torppia helpottamaan kartanoiden ty\u00f6voimapulaa. Torpparity\u00f6voima oli pitk\u00e4\u00e4n aatelisten erioikeus. Vuodesta 1740 l\u00e4htien […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-206","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":212,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/206\/revisions\/212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}