{"id":200,"date":"2025-03-19T12:04:09","date_gmt":"2025-03-19T10:04:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=200"},"modified":"2025-03-19T12:07:09","modified_gmt":"2025-03-19T10:07:09","slug":"saatyjako","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/saatyjako\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4tyjako"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Ferdinand von Wright: Haminalahden puutarhassa, n. 1856-57. Kansallisgalleria \/ Ateneumin taidemuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suutari pysyk\u00f6\u00f6n lestiss\u00e4\u00e4n”<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1800-luvun alussa s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta oli voimissaan Suomessa. Yhteiskuntaluokat olivat syntyneet Suomeen Ruotsin vallan alla ja jatkoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 oli oma sosiaalinen paikkansa yhteiskunnassa, jonka syntyper\u00e4 m\u00e4\u00e4ritti, ja t\u00e4lt\u00e4 paikalta poistuttiin harvoin. S\u00e4\u00e4tykiertoa oli v\u00e4h\u00e4n ja yhteiskunta oli paikallaan pysyv\u00e4 eli muuttumaton.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4tyajattelu kahlitsi kaikkea el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ammatinvalinnasta puolisonvalintaan, k\u00e4yt\u00f6stapoihin ja pukeutumiseen. Jokaviikkoinen kirkossa k\u00e4ynti ilmensi hyvin sek\u00e4 s\u00e4\u00e4tyjen ett\u00e4 sukupuolten v\u00e4list\u00e4 arvoj\u00e4rjestyst\u00e4. Jumalanpalveluksissa edess\u00e4 istuivat varakkaat ja kansa miehitti takaosan ja lehterit. Naiset ja miehet istuivat my\u00f6s erill\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa s\u00e4\u00e4tyj\u00e4 olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. N\u00e4ill\u00e4 ryhmill\u00e4 oli omat etuoikeutensa, jotka keisari oli vahvistanut. Arkip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4tyjako ilmeni jakona s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isiin ja rahvaaseen. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten osuus oli koko Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vain noin 1,5%, mutta silti he miehittiv\u00e4t yhteiskunnassa korkeimmat virat. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oli ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuuluneet mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4tyyn ollen n\u00e4in s\u00e4\u00e4dytt\u00f6mi\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten el\u00e4m\u00e4nmenoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

 Herrasv\u00e4ki koostui monenkirjavasta joukosta, joka sai elantonsa erilaisista ammateista. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 toimi l\u00e4\u00e4k\u00e4rein\u00e4, upseereina, opettajina, pappeina ja kauppiaina. Keskeinen osa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isist\u00e4 olivat virkamiehet. Yleisesti ottaen ruumiillinen ty\u00f6nteko ei kuulunut s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isille. Maaseudulla s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset asuivat herraskartanoissa ja kaupungissa virkataloissa. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten el\u00e4m\u00e4nmenoa m\u00e4\u00e4ritti vahva usko oman yhteiskuntaluokan ylemmyydest\u00e4 s\u00e4\u00e4dytt\u00f6miin verrattuna. T\u00e4t\u00e4 arvoj\u00e4rjestyst\u00e4 ilmennettiin k\u00e4yt\u00f6stavoilla, koulutuksella ja maailmankatsomuksella. S\u00e4\u00e4tytietoisuus vahvisti yhteiskunnan muuttumattomuutta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset muodostivat yhteiskunnassa sivistyneist\u00f6n, joka erottui tavallisesta kansasta oppineisuutensa varjolla. Viel\u00e4 autonomian ajan alussa my\u00f6s ruotsin kieli erotti s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset suomea puhuvasta rahvaasta. Aateliston piiriss\u00e4 ruotsin kieli s\u00e4ilytti asemansa pisimp\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dyss\u00e4 vaalittiin kauimmin Ruotsin vallan aikaisia tapoja. Lahjakkaille talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyn nuorille pojille ruotsin kielen osaaminen ja koulunk\u00e4ynnin mahdollisuus tarjosivat keinon nousta pappis- tai porvariss\u00e4\u00e4tyyn.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tyyppinen s\u00e4\u00e4tykierto lis\u00e4\u00e4ntyi pikku hiljaa, vaikka puolisoa haettiin viel\u00e4 tiukasti s\u00e4\u00e4dyn sis\u00e4lt\u00e4 erityisesti aateliston keskuudesta. Tapa menetti merkityst\u00e4\u00e4n vasta 1800-luvun loppupuolella jolloin aatelismiehet ottivat morsiamensa yh\u00e4 useammin aatelittomien keskuudesta. My\u00f6hemmin my\u00f6s valtion palveluksessa olleita voitiin aateloida, jolloin etev\u00e4 virkamies pystyi nousemaan aateliss\u00e4\u00e4tyyn.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aatelisto vaali omia perinteit\u00e4\u00e4n, jotka noudattivat yleiseurooppalaisia yl\u00e4luokan tapoja. Suvun korostaminen oli keskeist\u00e4 aateliskulttuurissa. Miesten keskittyess\u00e4 hoitamaan suvun maa-alueita ja korkeita virkoja, naisten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli synnytt\u00e4\u00e4 lapsia sukutilan perij\u00f6iksi ja huolehtia palvelusv\u00e4est\u00e4, jota kartanoissa oli parhaimmillaan kymmeni\u00e4. Naisen el\u00e4m\u00e4 oli usein joutilasta ja tyt\u00f6n kasvatuksessa keskityttiin hyvin tapojen omaksumiseen ja kevyiden t\u00f6iden tekemiseen, kuten kudontaan ja maalaamiseen. Aateliston el\u00e4m\u00e4ntyyli oli rikasta ja suosi ajan trendej\u00e4 esimerkiksi rakentamisessa ja pukeutumisessa. Aateliskartanot olivat maalla usein seurael\u00e4m\u00e4n keskuksia . Pappila edusti rahvaalle sivistyneen ja moraalisen el\u00e4m\u00e4n maamerkki\u00e4 maaseudulla. Pappeja kunnioitettiin ja he opettivat kansaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n nuhteessa ja pitiv\u00e4t yll\u00e4 k\u00f6yh\u00e4inhuoltoa. Pappila oli maatila, jossa ruoka tuotettiin omasta maasta aivan kuten maaseudulla yleens\u00e4. Pappilat juurruttivat talonpoikien keskuuteen my\u00f6s uusia maanviljelyksen keksint\u00f6j\u00e4 ja pitiv\u00e4t n\u00e4in yll\u00e4 taloudellista tietoutta. Papit ottivat vastuulleen my\u00f6s kansan valistusty\u00f6n. Pappien vaimot, ruustinnat, olivat kunnioitettuja talon em\u00e4nti\u00e4, joiden apuna oli talouden hoidossa piikoja ja palveluv\u00e4ke\u00e4.
Porvaristoon kuuluivat kauppiaat ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset, ja t\u00e4m\u00e4 keskiluokka kansoitti kaupungit. Kaupunkeja oli autonomian ajan alussa varsin v\u00e4h\u00e4n ja suurimpia niist\u00e4 olivat Turku, Helsinki ja Oulu. Kauppaa sai k\u00e4yd\u00e4 vain kaupungeissa eik\u00e4 maaseudulla ollut t\u00e4t\u00e4 etuoikeutta. Kuilu kaupungin rikkaimman ja k\u00f6yhimm\u00e4n porvarin v\u00e4lill\u00e4 oli usein suuri. Porvariss\u00e4\u00e4dyn sis\u00e4ll\u00e4 oli varsin varakkaitakin kauppiassukuja, joiden el\u00e4m\u00e4ntyyli j\u00e4ljitteli aateliston mallia. Maaseudun k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset eiv\u00e4t kuuluneet porvareihin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
M\u00e4kitupalaisia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4dytt\u00f6mien kohtalo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1800-luvulla kasvoi s\u00e4\u00e4dytt\u00f6mien joukko ja t\u00e4t\u00e4 kasvua joudutti teollistuminen. Maaseudulla taloilla oli ty\u00f6v\u00e4ken\u00e4 renki\u00e4, piikoja ja muonamiehi\u00e4. Muonamiehet tekiv\u00e4t talollisille t\u00f6it\u00e4 ja saivat osan palkastaan ruokana, ”muonana”. Vuokrapalstojaan viljeliv\u00e4t lampuodit ja torpparit. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oli irtainta ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 kuten m\u00e4kitupalaisia ja loisia, jotka olivat ilman ty\u00f6suhdetta. Kaupungeissa oli my\u00f6s palvelusv\u00e4ke\u00e4, renkej\u00e4 ja piikoja. Teollistumisen k\u00e4ynnistyess\u00e4 1800-luvun loppupuolella kaupungeissa majaili my\u00f6s suuri joukko teollisuusty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

 Maaseudulla ihmisen aseman sosiaalisessa verkossa m\u00e4\u00e4ritti h\u00e4nen ty\u00f6suhteensa, tai sen puuttuminen. Lampuodit vuokrasivat kokonaista tilaa ja torpparit sai viljelt\u00e4v\u00e4kseen palstan is\u00e4nn\u00e4n maata. <\/strong>Torpparit<\/strong><\/a> maksoivat vuokransa torpan tuotteina ja joutuivat tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6s taksv\u00e4rkki\u00e4 eli p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t\u00e4 is\u00e4nn\u00e4lleen. Torpparilaitos oli ep\u00e4oikeudenmukainen torpparille, sill\u00e4 taksv\u00e4rkki oli rasite ja vuokrasopimus oli tehty usein suullisesti ilman selv\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa. M\u00e4kitupalaiset vuokrasivat asuntotonttia peltoineen ja tekiv\u00e4t tilap\u00e4ist\u00f6it\u00e4. Maaseudun alimpia ryhmi\u00e4 olivat palkolliset eli rengit ja piiat, jotka tekiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 tiloilla ja asuivat talon nurkissa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaikkein k\u00f6yhimpi\u00e4 maaseudulla olivat loiset. Loiset olivat joutolaisia, jotka viettiv\u00e4t liikkuvaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 tehden tilap\u00e4ist\u00f6it\u00e4 talosta taloon. Loisilla ei ollut omaa asuntoa tai edes huonetta vaan he olivat toisten nurkissa, saunassa tai ullakolla. Talvisin loiset joutuivat usein kerjuulle ja mieron tielle t\u00f6iden v\u00e4hentyess\u00e4. 1800-luvulla loisia oli jopa yli 35% koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 Savossa ja It\u00e4-Suomessa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maaseudun tilattomat <\/strong><\/a>ja kaupunkien ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 olivat alati paisuva v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4. Palveluspakko varmisti sen, ett\u00e4 jokaisella oli oltava voimassa oleva palvelussuhde tai ihminen, jonka ”suojeluksessa” oltiin. Irtolaisiksi nimitettiin ihmisi\u00e4, jotka olivat vailla ty\u00f6t\u00e4 ja kodittomia. N\u00e4m\u00e4 ihmiset muodostivat uhkan yhteiskuntarauhalle, sill\u00e4 joutoenolon n\u00e4htiin vauhdittavan rikollisuutta ja muita ep\u00e4kohtia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/em><\/strong>Hallinto ja s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta Suomess<\/em><\/strong><\/a>a<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Wikipedia: <\/em><\/strong>S\u00e4\u00e4ty<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suutari pysyk\u00f6\u00f6n lestiss\u00e4\u00e4n” 1800-luvun alussa s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta oli voimissaan Suomessa. Yhteiskuntaluokat olivat syntyneet Suomeen Ruotsin vallan alla ja jatkoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 oli oma sosiaalinen paikkansa yhteiskunnassa, jonka syntyper\u00e4 m\u00e4\u00e4ritti, ja t\u00e4lt\u00e4 paikalta poistuttiin harvoin. S\u00e4\u00e4tykiertoa oli v\u00e4h\u00e4n ja yhteiskunta oli paikallaan pysyv\u00e4 eli muuttumaton. S\u00e4\u00e4tyajattelu kahlitsi kaikkea el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-200","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=200"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":205,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/200\/revisions\/205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}