{"id":183,"date":"2025-03-19T11:43:06","date_gmt":"2025-03-19T09:43:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=183"},"modified":"2025-03-19T11:46:07","modified_gmt":"2025-03-19T09:46:07","slug":"sotilaan-palkkaus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/sotilaan-palkkaus\/","title":{"rendered":"Sotilaan palkkaus"},"content":{"rendered":"\n

Sotilaat saivat pestuurahan ja vuosipalkan sek\u00e4 asunnon ruodulta. Lis\u00e4ksi ruodun tuli huolehtia sotilaitten kuljetuksesta katselmuksiin ja \u00e4ksiiseihin, joihin saman seudun sotilaat kokoontuivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Tavalliset sotilaat asuivat sotilastorpissa. Heid\u00e4n ty\u00f6n\u00e4\u00e4n oli katselmuksiin ja harjoituksiin osallistuminen. Muuten he rauhan aikana viljeliv\u00e4t torppansa maita tai harjoittivat muuta ammattiaan. Sota-aika vei heid\u00e4t taisteluihin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u00a0Yll\u00e4olevassa kuvassa sotilastorppa Pielavedelt\u00e4, Huttusten suvun pitk\u00e4aikaiselta asuinsijalta. Kyseess\u00e4 on paikkarin torppa eli Urho Kekkosen lapsuuden koti. Urho Kaleva Kekkonen on Teuvon 5. serkku.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Allekirjoittaessaan pestin sotilaaksi jalkav\u00e4en miehet saivat 50 kuparitaalerin p\u00e4\u00e4palkan ja erikseen kuuden kuparitaalerin suuruisen pestirahan. P\u00e4\u00e4palkka j\u00e4i pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 1700-luvun alussa. Ruotsin ajan loppupuolella pestiraha oli 2-10 riksi\u00e4. Mit\u00e4 suurempi pestiraha oli, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sotilaalle annettiin muita etuuksia. Esimerkiksi Savossa ruotusotamiehen pestiraha oli 1770-luvulla kaksi hopeataaleria, tynnyri viljaa sek\u00e4 lehm\u00e4. Pestirahan lis\u00e4ksi sotilaalle annettiin ns. imetystynnyri eli tynnyri (165 litraa) ruista ja lehm\u00e4. Varamies sai kruunulta nelj\u00e4n hopeataalerin suuruisen pestirahan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi ruotu maksoi h\u00e4nelle saman pestirahan kuin varsinaisille sotilaille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruotusotilas sai pestirahan lis\u00e4ksi kruunun maksamaa vuosipalkkaa, jonka ohella talonpojat maksoivat h\u00e4nelle suurin piirtein samansuuruisen vuosipalkan. Jalkav\u00e4en miesten vuosipalkan maksoi kruunu l\u00e4\u00e4ninhallinnon kautta. Ruotsin ajan lopussa vuosipalkka oli keskim\u00e4\u00e4rin viisi riksi\u00e4. Vuosipalkan suuruus vaihteli vuosittain, mutta vastasi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhden ruistynnyrin arvoa. Talonpoikien maksama vuosipalkka korvattiin jalkav\u00e4en sotilaille tavallisesti juuri tynnyrill\u00e4 ruista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruotutalolliset antoivat sotilaalle kolmen vuoden v\u00e4lein ty\u00f6vaatteet: hatun, takin, housut, sukat ja saappaat. Yleens\u00e4 vanha palveluspuku j\u00e4i ty\u00f6puvuksi. Kaikilla rykmenteill\u00e4 ei ollut ty\u00f6pukua, vaan sotilaat k\u00e4yttiv\u00e4t sellaisena tavallista talonpoikaispukua. Kruunu korvasi linnoitust\u00f6iss\u00e4 olleiden sotilaiden ty\u00f6vaatteiden arvon ruoduille. Savon j\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4 ty\u00f6pukuun kuului huopahattu, sarkatakki, liivit, housut, paita, sukat ja pieksut. Varamiehet saivat vuosipalkan ohella vaaterahaa, mutta kokonaissumma oli pienempi kuin varsinaisilla ruotusotamiehill\u00e4. Kuluneen univormun ja varusteet sotilaat saivat pit\u00e4\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruotusotilas sai talollisilta my\u00f6s poltto- ja tarvepuut vuosittain. Ruodut joutuivat lis\u00e4ksi kustantamaan sotilaansa kyydin ja muonan harjoituskokouksissa, mutta vuodesta 1776 j\u00e4rjestelm\u00e4 muutettiin passevolanssiksi, jolloin kruunu huolehti muonituksesta kokousaikana ja korvasi talonpojille kyydityskulut.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruotusotilaan palkkaetuihin voidaan katsoa kuuluneen my\u00f6s vapautuksen henkil\u00f6veroista. Niist\u00e4 raskain oli henkiraha, josta sotilaat vapautettiin vuonna 1693. Erottuaan palveluksesta heid\u00e4n t\u00e4ytyi ryhty\u00e4 taas maksamaan henkirahaa. Mik\u00e4li ruotusotilas oli eronnut palveluksesta vanhuuden tai sairauden takia, vapautettiin h\u00e4net vuodesta 1748 alkaen henkirahasta. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 18 vuotta palvellut, mutta alle 50-vuotiaana eronnut ruotusotilas oli vapaa henkirahasta vuodesta 1802. Yli 50-vuotiaana eronneelle riitti 12 vuoden palvelus.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruotusotilaan t\u00e4rkein palkkaetu oli sotilastorpan tuotto ja asuntoetu. Sotamiesasetus m\u00e4\u00e4r\u00e4si sotilastorpan kooksi 9 x 9 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 eli noin 28 m\u00b2. Sotilastorppa oli sis\u00e4\u00e4nl\u00e4mpi\u00e4v\u00e4, joskin L\u00e4nsi-Suomessa yleistyiv\u00e4t 1700-luvun lopussa my\u00f6s savupiipulliset sotilastorpat. Ensimm\u00e4inen tunnettu m\u00e4\u00e4r\u00e4ys rakentaa sotilastorppaan ulosl\u00e4mpi\u00e4v\u00e4 uuni ja lasi-ikkunat, on vuodelta 1769. Muita asetuksen mukaisia torppaan kuuluvia rakennuksia olivat 6 x 6 kyyn\u00e4r\u00e4n eli noin 13 m:n suuruinen aitta, rehusuoja ja navetta sek\u00e4 kaksi tai kolme niittylatoa. Sotilastorpan rakentaminen ja korjaaminen oli ruodun vastuulla, mutta ruotusotilaan oli hoidettava rakennuksia niin hyvin, etteiv\u00e4t ne p\u00e4\u00e4sseet rapistumaan. Vuonna 1776 kuningas m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 ruotujen oli rakennettava torppa my\u00f6s varamiehille. Vastineeksi torpistaan varamiesten oli teht\u00e4v\u00e4 ruoduilleen p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6velvollisuutena 24 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuodessa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruotutorppaan kuului ruotupelto, joka oli yhdest\u00e4 kahteen kylv\u00f6tynnyrinalan eli noin hehtaarin suuruinen. Lis\u00e4ksi ruotusotilas sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kyl\u00e4n rintapellosta kaalimaan, jossa kasvatettiin kaalin lis\u00e4ksi pellavaa ja Ruotsin ajan lopulla perunaa. Sotilaan oli itse lannoitettava maat ja huolehdittava niiden ojittamisesta. Ruotusotilailla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s itse raivattuja peltoja. Sotilaalle kuului my\u00f6s niitty\u00e4 kahden kes\u00e4kuormanalan verran, mik\u00e4 tarkoitti vuodessa noin 300 kg:n hein\u00e4satoa. Karjaa ruotusotilailla oli verrattain v\u00e4h\u00e4n, yleens\u00e4 lehm\u00e4 tai kaksi, hieho, pari lammasta ja usein my\u00f6s hevonen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Suomalaisen sotilaan historia, ristiretkist\u00e4 rauhanturvaamiseen, ISBN 978-952-266-006-0<\/em><\/strong>
<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sotilaat saivat pestuurahan ja vuosipalkan sek\u00e4 asunnon ruodulta. Lis\u00e4ksi ruodun tuli huolehtia sotilaitten kuljetuksesta katselmuksiin ja \u00e4ksiiseihin, joihin saman seudun sotilaat kokoontuivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Tavalliset sotilaat asuivat sotilastorpissa. Heid\u00e4n ty\u00f6n\u00e4\u00e4n oli katselmuksiin ja harjoituksiin osallistuminen. Muuten he rauhan aikana viljeliv\u00e4t torppansa maita tai harjoittivat muuta ammattiaan. Sota-aika vei heid\u00e4t taisteluihin. \u00a0Yll\u00e4olevassa kuvassa sotilastorppa Pielavedelt\u00e4, Huttusten […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-183","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=183"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":188,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/183\/revisions\/188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}