{"id":180,"date":"2025-03-19T11:40:59","date_gmt":"2025-03-19T09:40:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=180"},"modified":"2025-08-09T14:23:03","modified_gmt":"2025-08-09T11:23:03","slug":"ruotusotilas-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/ruotusotilas-2\/","title":{"rendered":"Ruotusotilas"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Ruotusotilaita<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sotilaan ammatti kulki Ruotsin ajan loppupuolella hyvin usein perint\u00f6n\u00e4 perheess\u00e4. Tavallisesti sotilaaksi pestautunut nuori mies oli sotilaan tai talollisen nuorempi poika, joka oli ehtinyt palvella lyhyen aikaa renkin\u00e4 kotitalonsa ulkopuolella. Avioituessaan h\u00e4n otti mielell\u00e4\u00e4n puolison sotilasperheest\u00e4. Miehist\u00f6 tuli armeijaan p\u00e4\u00e4osin 20-25 -vuotiaina. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen palvelukseentuloik\u00e4 oli 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 noin 22 vuotta, mutta nousi vuosisadan lopussa noin 24 vuoteen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Miehen tuli olla Ruotsin alamainen ja puhdasmaineinen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan armeijaan sai hyv\u00e4ksy\u00e4 vain ruumiinrakenteeltaan hyvi\u00e4 ja voimakkaita miehi\u00e4, jotka olivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 18-ja korkeintaan 36-vuotiaita. T\u00e4t\u00e4 vanhempien miesten ei en\u00e4\u00e4 uskottu oppivan riitt\u00e4vi\u00e4 taitoja harjoituksissa. Varamiehen t\u00e4ytyi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 16-vuotias, mutta poikkeustapauksissa hyv\u00e4ksyttiin jopa 12-vuotiaita.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa sotilaaksi pestattavalle ei asetettu ennen 1700-luvun loppupuolta mink\u00e4\u00e4nlaisia ik\u00e4- tai pituusvaatimuksia. Sotilaaksi kelpasi hyv\u00e4 ja vahva mies, jonka kaikki j\u00e4senet olivat terveet. Ruodut pyrkiv\u00e4t kuitenkin pestaamaan mahdollisimman pitki\u00e4 miehi\u00e4, mink\u00e4 vuoksi pitemmist\u00e4 miehist\u00e4 jouduttiin maksamaan huomattavia summia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sotilaiden pituudesta s\u00e4\u00e4dettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1775. Sotilaiden v\u00e4himm\u00e4ispituudeksi Suomessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 11 <\/strong>korttelia<\/strong><\/a> ja 3 tuumaa eli 170,7 cm. V\u00e4himm\u00e4ismitta tuotti heti ruoduille ja ratsutiloille vaikeuksia, sill\u00e4 Suomen lyhytkasvuisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarpeeksi pitki\u00e4 miehi\u00e4. Mittaa pitemm\u00e4t miehet k\u00e4yttiv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 hy\u00f6dykseen ja vaativat pestautuessaan parempaa p\u00e4\u00e4palkkaa tai tarjoutuivat palvelukseen eniten maksavalle ruodulle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa havaittiin pian, ettei maasta l\u00f6ytynyt tarpeeksi monia pitki\u00e4 miehi\u00e4 avoinna oleville ruoduille. Esimerkiksi H\u00e4meen jalkav\u00e4kirykmentin katselmuksessa 1777 jouduttiin 140 miest\u00e4 hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n alamittaisina, vaikka n\u00e4m\u00e4 muuten olivat kelpo miehi\u00e4. Uudenmaan ja H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin maaherra Anders de Bruce ajoi v\u00e4himm\u00e4ismitan alentamista ja totesi, ett\u00e4 Suomessa mies on jo pitk\u00e4, jos h\u00e4n saavuttaa sukkasillaan 11 korttelin ja 1 tuuman (165,7 cm) pituuden. De Brucen mukaan suomalainen oli pieni ja pullea, mutta siit\u00e4 huolimatta vahva ja rohkea.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alamaisten vakuuttelut johtivat siihen, ett\u00e4 Kustaa III laski suomalaisten joukkojen sotilaiden alamitan 11 kortteliin ja 1 tuumaan vuonna 1778. Seuraavana vuonna kuningas my\u00f6ntyi siihen, ettei Savon j\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tarvinnut noudattaa pituusvaatimuksia lainkaan. Taustalla oli Savon prikaatin p\u00e4\u00e4llik\u00f6n G. M. Sprengtportenin anomus, jossa h\u00e4n kertoi savolaisten olevan lyhyempi\u00e4 kuin muut suomalaiset. Sprengtportenin mukaan pieni ja kevyt sotamies oli jopa parempi kuin k\u00f6mpel\u00f6 ja suurikokoinen. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Henrik oli mitaltaan 11 ja 1\/4 korttelia eli mitta riitti hyvin sotilaaksi ollen  noin 170,6 cm. V\u00e4rv\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n 23.3.1751 Henrik oli i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 30 vuotta vanha. Eli sopi viel\u00e4 vaatimuksiin. Ruotupalveluksen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 h\u00e4n oli noin 41 vuotta vanha ja palvelusaikaa kertyi 16 vuotta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Thomas Pass oli 5,5 jalkaa 8 tuumaa eli oli is\u00e4\u00e4ns\u00e4 pitempi ollen noin 180 cm. Thomas nimettiin ruotusotilaaksi 7.3.1774, jolloin oli noin 19 vuotias. Vuoden 1775 p\u00e4\u00e4katselmusluettelossa i\u00e4ksi mainitaan 20. Thomas ehti olla ruotusotilaana noin 14 vuotta ennen kaatumistaan K\u00e4rn\u00e4koskella 23.7.1788.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 oli ruotujakolaitos<\/a><\/em><\/strong>?<\/em><\/strong><\/a> <\/em><\/strong><\/a>Mit\u00e4 kuului ruotusotilaan ty\u00f6h\u00f6n?<\/a><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mink\u00e4laista palkkaa ruotusotilas sai?<\/a><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Suomalaisen sotilaan historia, ristiretkist\u00e4 rauhanturvaamiseen, ISBN 978-952-266-006-0<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sotilaan ammatti kulki Ruotsin ajan loppupuolella hyvin usein perint\u00f6n\u00e4 perheess\u00e4. Tavallisesti sotilaaksi pestautunut nuori mies oli sotilaan tai talollisen nuorempi poika, joka oli ehtinyt palvella lyhyen aikaa renkin\u00e4 kotitalonsa ulkopuolella. Avioituessaan h\u00e4n otti mielell\u00e4\u00e4n puolison sotilasperheest\u00e4. Miehist\u00f6 tuli armeijaan p\u00e4\u00e4osin 20-25 -vuotiaina. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen palvelukseentuloik\u00e4 oli 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 noin 22 vuotta, mutta nousi vuosisadan lopussa noin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-180","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/180","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=180"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/180\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":816,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/180\/revisions\/816"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}