{"id":172,"date":"2025-03-19T11:14:23","date_gmt":"2025-03-19T09:14:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/?page_id=172"},"modified":"2025-08-09T14:18:38","modified_gmt":"2025-08-09T11:18:38","slug":"ruotujakolaitos","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/ruotujakolaitos\/","title":{"rendered":"Ruotujakolaitos"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Suomen sotalaitos perustui 1680-luvulta alkaen ruotujakolaitoksen eli nuoremman jakolaitoksen varaan. Ruotsissa ja Suomessa luotu sotav\u00e4en yll\u00e4pitoj\u00e4rjestelm\u00e4 oli monessa suhteessa ainutlaatuinen. Ruotujakolaitos ei ollut t\u00e4ysin uusi ajatus, vaan jo Kustaa II Aadolfin aikana kehittyneiden tapojen muunnelma. Laitoksen tunnusomaisina piirtein\u00e4 olivat sen vakinaisuus ja sotilasrasituksen kiinnitt\u00e4minen maanomistukseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Jalkav\u00e4ki muodostettiin siten, ett\u00e4 muutamia taloja yhdistettiin tasapuolisen arvioinnin perusteella ruoduiksi, joiden oli kunkin yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 sotamies. Yleens\u00e4 ruodun muodosti It\u00e4-Suomessa kolme tai nelj\u00e4 ja L\u00e4nsi-Suomessa kaksi tai kolme taloa. Ruodun sotilas saattoi olla talon poika tai renki, jopa is\u00e4nt\u00e4kin, tai sitten palvelusta suoritti ulkopuolelta sotilaaksi v\u00e4rv\u00e4tty mies.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>&nbsp;Uudessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 Suomen sotav\u00e4en muodosti seitsem\u00e4n jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4 ja kolme ratsuv\u00e4kirykmentti\u00e4, joissa oli Pohjanmaan jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4 lukuun ottamatta kussakin kahdeksan komppaniaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Rykmenteill\u00e4 oli yleens\u00e4 maakunnan k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 rekrytointi- ja palkkausalue. Kussakin l\u00e4\u00e4niss\u00e4 Pohjanmaata lukuun ottamatta oli yksi ratsuv\u00e4kirykmentti ja kaksi jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4. Kunkin maakunnan ruodut numeroitiin j\u00e4rjestyksess\u00e4 pit\u00e4j\u00e4 pit\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ja n\u00e4in\u00a0<a href=\"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/ruotusotilas-2\/\" data-type=\"page\" data-id=\"180\">ruotusotilaan<\/a>\u00a0rykmentti ja komppania m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyiv\u00e4t h\u00e4nen asuinpaikkansa mukaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Allaolevassa kuvassa jalkav\u00e4kirykmenttien rekrytointialueet.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"960\" src=\"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Rykmenttijako.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-175\" srcset=\"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Rykmenttijako.jpg 720w, https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Rykmenttijako-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/Rykmenttijako-624x832.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 720px) 100vw, 720px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rykmenttien rekrytointialueet<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hde:&nbsp;<em>Suomalaisen sotilaan historia, ristiretkist\u00e4 rauhanturvaamiseen, ISBN 978-952-266-006-0<\/em><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen sotalaitos perustui 1680-luvulta alkaen ruotujakolaitoksen eli nuoremman jakolaitoksen varaan. Ruotsissa ja Suomessa luotu sotav\u00e4en yll\u00e4pitoj\u00e4rjestelm\u00e4 oli monessa suhteessa ainutlaatuinen. Ruotujakolaitos ei ollut t\u00e4ysin uusi ajatus, vaan jo Kustaa II Aadolfin aikana kehittyneiden tapojen muunnelma. Laitoksen tunnusomaisina piirtein\u00e4 olivat sen vakinaisuus ja sotilasrasituksen kiinnitt\u00e4minen maanomistukseen. Jalkav\u00e4ki muodostettiin siten, ett\u00e4 muutamia taloja yhdistettiin tasapuolisen arvioinnin perusteella [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-172","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=172"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":815,"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/172\/revisions\/815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.raimojaakkohenrikki.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}